Otsikko

perjantai 10. heinäkuuta 2015

Takaisin Muoniossa

Hei tyypit!

Täällä sitä ollaan, jälleen Lapissa. Sain nimittäin töitä Muoniosta ja hengailen täällä Torassiepin huskytarhalla jonkin aikaa. Olen ollut muutaman viikon duunissa ja työnteko on sujunut ihan kivasti. Eihän näin kesäisin ole paljoa töitä, tarhan perushommat (siivous, ruokinta, vesien huolehtiminen) hoidetaan parissa tunnissa ja sitten on vielä pentujen iltasyöttö. Kesäisin huskytarhalla on hiljaisempaa ja koirat viettävät hyvin ansaittua kesälomaa.














Back in (poop) bisness. Kylläpäs paikat näyttää oudoilta ilman lunta. Ja koirat näyttävät hieman alastomilta ilman talviturkkia :D 



Felize ottaa rennosti. Kesällä koirat makoilevat ja nauttivat lomastaan. Sesonkina tarhalla on hälinää ja melua, mutta näin kesäisin on kivan rauhallista. Mukavaa vaihtelua siihen apinatarhameininkiin.


Välillä vähän ulvotaan ettei olisi liian hiljaista. Onneksi tämän rauhallisuuden keskelle sattuu joskus actioniakin. Kahtena kertana töihin tullessa koiria on ollut vapaana tarhalla. Koirat kaivelevat paljon ja jotkut olivat kaivaneet pakotunnelin tarhan ali. Onneksi koirat olivat pienen retkensä jälkeen palautuneet takaisin tarhalle. Ei siinä muuta pelkoa, mutta tarhan läheisyydessä on poroja eikä huskyt ja porot sovi yhteen. 

Jotkut koirat järkkää toimintaa karkaamalla tarhoista siivouksen/ruokinnan yhteydessä. Onneksi safarikoirat ovat ahneita ja tulevat luokse ruuan avulla.


Porosia. Tässä tokassa on neljä vasaa, jotka ovat todella suloisia. Vaikken poroista oikein välitäkään niin onhan noita kiva katsella matkalla töihin.


Rääpäleitä! Tarhalla on tällä hetkellä kolme 4 kk ikäistä pentua. Ne ovat vaarallisen söpössä iässä ja pentujen tarhaan jotenkin aina jumittuu pitkäksikin aikaa.


Tässä vähän pienempi söpöläinen. Kuura ja sen 4 sisarusta ovat 4 viikon ikäisiä. 


Siinä on minun suosikkini Oneida. Nimesin sen, kuten muutkin pennut Kuuraa lukuunottamatta. Oneida näyttää hieman omalta koiraltani, Kenailta, kun se oli pentu. Siksi se ehkä onkin suosikkini. Omia koiriani on kova ikävä, mutta pentujen paijaaminen vie ajatukset hetkeksi muualle.


Kameran kuvausääni voi olla joillekin hämmentävä.


Näin kesäisin on hyvä paneutua arkojen koirien huomioimiseen. Suuressa koiralaumassa kaikki koirat eivät aina saa huomiota tasapuolisesti ja osasta tulee arkoja. Kuvassa on koira nimeltä Frankenstein, joka on ensimmäistä kertaa sisätiloissa. Olen lenkkeilyttänyt sitä kaksi kertaa valjaissa ja totuttanut sitä ihmiskontaktiin. Valjaiden kanssa lenkkeily sujuu, mutta se ei pidä käsittelystä. Koiran tarhasta ottaminen ja valjaiden päälle pukeminen ovat vähän aikaa vaativia hommia. Namien ja kärsivällisyyden avulla siitä saadaan kyllä kelpo safarikoira.


Home sweet home, for now. Täällä minä asustelen. Asun vanhassa hirsitalossa mikä muistuttaa aika paljon kesämökkiä. Pihapiirissä asuu myös heppa, kanoja sekä kukko. Kukko on onneksi ollut aika hiljainen, ettei herätä minua varhain aamusta.

Maisemissa ei valittamista. Sateenkaaren päässä on aarre - eli sauna?


Näkymä rappusilta. Not bad. 

En ole aikaisemmin ollut Lapissa kesällä ja yllätyin positiivisesti. Olen kuullut että Lapissa olisi ihan kauheasti ötököitä eikä juurikaan mitään muuta. Onhan täällä ötököitä, mutta ei ainakaan vielä häiritsevän paljon. Ötökät voisivat kyllä pysyä ulkona, en halua nukkua niiden kanssa. Ja aina välillä on yksinäistä. Torassieppi on jonkin matkan päässä Muonion keskustasta, eikä täällä näy kovinkaan usein muita ihmisiä kuin turisteja ja joitain työntekijöitä. Joten näin etelästä tulleelle on hieman yksinäistä kun en tunne ketään eikä täällä pahemmin liiku ihmisiä. Ainakin täällä saa olla rauhassa, jossei muuta.

Ja yötön yö on oikein mielenkiintoinen. Kesti vähän aikaa ennen kuin sain nukuttua yöt normaalisti valoisuuden takia. Mutta aika pian siihen tottuu että yöllä paistaa aurinko. 


Ja sekin on hauskaa herätä yöllä siihen kun mökki on täynnä hyttysiä, eikä saa enää nukutuksi. Niin kerta. Ainakin mökkini hyttyset ovat hyvin ruokittuja.

Mutta muuten olen nauttinut täällä olostani mökkihöperöitymisestä huolimatta. Hieman erilaista kuin etelässä mutta ihan kivaa. Olihan se mielenkiintoista ottaa ja lähteä toiselle puolelle suomea heti valmistumisen jälkeen. Kokemus tämäkin.


Pihapiirin tuima vahti.