Safaria pukkaa

Kröhöm.. Blogin päivitys on jäänyt vähän vähemmälle työkiireiden ja toimimattoman tietokoneen takia. Mutta safarikausi on täydessä vauhdissa täällä Muoniossa ja tohinaa riittää!

Tuohi-pappa nauttii lumesta ja pakkasista :)
Safarikausi starttasi mukavissa merkeissä ja asiakkaita on ollut lähes joka päivälle. Ennen joulua vedimme paljon 6 km safareita, mikä oli hyvä nuorten kannalta. Kiva nähdä miten viime vuotiset pennut ovat kasvaneet jo isoiksi ja vetävät safareilla aikuisten mukana.. Vastahan ne oli pieniä toukkia jotka järsi kengän nauhoja :D Nyt ne ovat isoja mötkäleitä. 

Toukka! Kesällä syntynyt Odin nauttii ensimmäisestä talvestaan.. Koko Odinin pentue vaikuttaa hyvin lupaavalta. 7 kk ikäisinä pentuja on pikkuhiljaa otettu safareille ja treenilenkeille mukaan. Ensimmäinen kerta liinoissa on aina ihmeellistä säätöä ja laattana mukana raahautumista, mutta kolmannella kerralla mennään jo veto kireellä. Kun on ollut pentujen kanssa niiden ensimmäisistä elinviikoista tähän päivään, jotenkin itsekin jännittää ekalla treenilenkillä :D Onhan se pennulle iso juttu kun pääsee töihin muiden kanssa.

Joulu sekä uusi vuosi olivat kiireisiä eikä juhlimiselle jäänyt kauheasti aikaa. Tuntui kummalta viettää joulu ihan yksinään, kun kämppikseni oli viikon safarilla. Makoilin sohvalla koirien kanssa ja kudoin sukkia. En ole koskaan ollut mikään jouluihminen, mutta kieltämättä oli outo fiilis olla jouluna poissa perheen luota. Mutta siinähän se meni, ei ainakaan tarvinnut kuunnella joulun aiheuttamaa stressikiukuttelua ja äksyilyä. Kyllähän tähänkin tottuu.. :)

Tehtiin kämppiksen kanssa eeppinen piparkakkukota ja koiravaljakko! Kämppikseni on kotoisin Sveitsistä eikä hän ollut koskaan tehnyt piparkakkutaloa - joten teimme kodan :D Siitä tuli aika hieno, tosin yksi piparkakkukoirista oli joutunut traagisesti oikean koiran suihin. Syyllinen on yhä mysteeri mutta epäilemme nuorinta sälliä. Huom: taikasienet.

Intrigue, joka on tässä viime päivinä alkanut vaihtaa toisen silmänsä väriä.

Nyt uuden vuoden jälkeen olemme tehneet enemmän 9 km ja 17 km safareita. Mikä on tietysti koirille kivaa vaihtelua 6 km rumban jälkeen. Myös yön yli safarit ovat tulleet kuvioihin. Päivät pitenee koko ajan ja on valoisampaa. Vaikka väitetään, että kaamoksen aikaan lapissa on ihan pimeetä ja tyhmää, minusta oli todella kaunista! Aurinkoa ei paljoa näkynyt, mutta kuu loisti taivaalla senkin edestä :) Ja se pimein aika meni äkkiä ohitse. Omasta mielestäni etelässä on paljon synkempää kun ei ole lunta. 

Hurjan synkeä kaamos.
Ja mitäpäs muuta kertoilisin.. Olen vain tehnyt töitä koko ajan :D Meillä on hyvä työporukka ja päivät menee joutuisasti.. Välillä toki v*tuttaa kiire, melu, omaa elämäänsä elävät suunnitelmat ja asiakasmäärät, valjaita ja liinoja jyrsivät koirat ja moni muu asia. Mulla on hermojen hallinnassa vielä opin paikka, kun en ole kaikkein pitkähermoisin tyyppi. Tuli pari kertaa laskettua itsekseen kymmeneen, kun haki seuraavaa koiraa liinoihin. Välillä on vaikeaa pysyä coolina, kun ympärillä tapahtuu paljon. Mutta se ei ole syy menettää hermoja.

Joulun alla ajoin useasti lapsirekeä, mikä oli huippua. Tosin, välillä kaikki lapset itkivät kurkku suorana kylmästä ja / tai pelosta. Siinä oli sitten kivaa ajella 6 km, kun kaikki lapset itkivät koko matkan :D Brittilapsille pystyi puhumaan ja lohduttamaan, mutta ranskalaisille lapsille oli turha puhua yhtikäs mitään. Noh, sellaista se on kylmissä olosuhteissa.



Nyt olen lomalla etelässä. Viikko lomailtu, toinen edessä. TYLSÄÄ! :D Olen ulkoillut paljon omien koirieni kanssa, jotka ovat osoittaneet porukoille mieltään. Aavistelinkin että jossain vaiheessa kolme kovapäistä malamuuttihusky mix urosta eivät tule enää juttuun keskenään. Ja oikeassa olin, nuorimmaiselle pojulle piti kyhätä oma tarha, kun alkoi mennä meno rajuksi. Sinällään harmittaa kun Kenai on nyt ihan yksin tarhassa, ja ennen se kuitenkin hengaili koko ajan isoveljensä kanssa. Ehkä ne vielä joskus tulisivat toimeen keskenään.

Pian taas suuntaan pohjoiseen ja töihin. Tuntuu ettei etelässä ole mitään kiehtovaa. Ei ole lunta eikä tarpeeksi kylmää - tosin nyt viime päivinä on ollut mukavan rapsakka keli! Pitää vaan koittaa selvitä pari päivää, hankkia ehkä uusi tatuointi ja lähteä takaisin Muonioon. Pieni ajatuksenpoikanen pyörii silloin tällöin mielessäni. Entäpä jos muuttaisin pohjoiseen? 

Pyh, olipas tylsä postaus! :D Tässä vielä pari kuvaa. Haluaisin päivittää vähän useamminkin, tosin en tiedä yhtää että mitä. Toki voisin spämmäillä tänne paljon koirien takapuolikuvia jotka olen ottanut puhelimella ohjauskaaren takaa nenää apuna käyttäen koska kädet ovat niin jäässä ettei ota kosketusta. Miltäs sellanen kuulostais?

Kiri ja Cookie odottelevat seuraavaa starttia. Lyhytkarvaisella Kirillä on takki, ettei reppana palelisi.

Odottelufiiliksiä. 

Taukojumppaa! :D

Pikkuinen Enya on ollut luonani yökyläilemässä. Enya on viime kesän pentuja ja reipas likka. Pitää kyllä huolen ettei kukaan tule hänen ruokakupilleen. Mulla on päällä jatkuva pentukuume :D Vaikka omaan laumaan ei mitenkään mahdu enää yhtäkään koiraa. 

Pöh, ensi kertaan!