Luonto-ohjaajaksi opiskelua

Hei,

nyt voisin kertoa vähän opiskelustani. Opiskelen kolmatta vuotta Asikkalassa luonnonvara-alalla, ja tavoitteeni on valmistua keväällä luonto-ohjaajaksi. Kolmen vuoden aikana on tapahtunut kaikenlaista siistiä ja ihmeellistä, sekä olen oppinut hurjasti asioita ja kehittynyt ihmisenä. Yritän kiteyttää kolmen vuoden opinnot yhdeksi blogipostaukseksi.

Mikä on luonto-ohjaaja?

Tästä on hyvä lähteä. Moni ei tiedä tarkalleen mikä on luonto-ohjaaja ja mitä sellainen tekee. Luonto-ohjaaja on henkilö, joka toimii erilaisissa luontomatkailualan ohjelmapalveluyrityksissä opastustehtävissä. Luonto-ohjaaja voi toimia oppaana esim. huskyvaljakkosafareilla, erävaelluksilla, melonta- ja kiipeilyhommissa tai ihan vaan lintubongausretkellä.. Luontomatkailun kirjo on laaja. Luonto-ohjaajalla on hanskassa hyvä luonnontuntemus, sekä retkeily- ja asiakaspalvelutaidot.

Miksi lähdin opiskelemaan luonto-ohjaajaksi?

Olen aina ollut luonnonläheinen, joten ala kiinnosti. Minulla ei ollut ihan tarkkaa kuvaa siitä millainen ala on kun hain opiskelemaan. Harmittaa, että opinto-ohjaajallani yläasteella ei ollut tarkempaa tietoa tästä alasta, ja mietin pitkään pitäisikö tänne hakea. Lopulta hain lukioon, ja pääsin sinne. Tulin kuitenkin katuman päälle aika pian, ja täydennyshaussa hain luonto-ohjaajaksi. Aloitin sitten opinnot 2012 syksyllä.

Ensimmäinen vuosi oli hyvin pitkälti teoriapainoitteinen. Opiskelimme luonnontuntemusta, eli kasveja, eri metsätyyppejä, Suomen luonnon historiaa harjuineen ja suppakuoppineen, erilaisia luonnonilmiöitä, sekä eläimiä ja kaloja. Teorian ohessa opettelimme vaellus- ja erätaitoja, suunnistamista, GPS-systeemien käyttöä, koordinaatteja ja sen sellaista mitä retkeilyyn kuuluukaan. Teimme koulussa useita retkiä, missä sitten pääsimme harjoittelemaan retkeilyä käytännössä.

(Vasen) Kuva Evon kenttäkurssilta. Kenttäkurssilla suoritimme näyttöjä ja pidimme hauskaa luokan kesken. (Oikea) Kuvaa Kelventeen talvivaellukselta. Talvella vaeltaminen on ihan parasta!

Koulutukseen kuuluu myös erilaisten moottoriajoneuvojen käyttö. Opettelimme ajamaan traktoria, mönkijää, moottorikelkkaa ja moottorivenettä sekä huoltamaan näitä. Opintoihin kuuluu myös ulkoilureittien rakennusta ja huoltoa, eli metsän raivaamista. Opettelimme käyttämään ja huoltamaan raivaus- ja moottorisahoja, sekä pääsimme raivaamaan muutamia kohteita.

 (Yllä) Teimme avantoa yhtä asiakaskeikkaa varten, ja tarvitsimme mönkijää nostaaksemme painavat jääpalat ylös.

 

Luonto-ohjaajan koulutuksen ohella on mahdollista suorittaa köysitoiminta- ja melontaohjaajan sekä vuokraveneenkuljettajan pätevyyden. Itse menin köysitoimintaohjaajan kurssille, vaikkei minusta todennäköisesti tulekaan sen lajin ohjaajaa. Mutta hauskaa se oli, ja sain itselleni sisäseinäkiipeilystä harrastuksen.

 

(Vasen) Yhtenä päivänä kokeilimme koulussa vähän melontajuttuja kouluttuja Jonne Salosen kanssa. (Oikea) Kuvaa köysitoimintaohjaajakurssilta harmionkalliolta Hollolasta with Jonne.

Yrittäjyys on tärkeä osa tätä alaa. Ensimmäisenä vuonna kävimme yrittäjyyden perusteita läpi, ja toisena vuonna perustimme NY-yrityksen. Nuori yritys kesti koko lukuvuoden, ja se pyöri kuten oikea yritys. Meidän yrityksemme oli Villituli Ny. Toimimme kuten oikea luontoalan yritys. Vedimme asiakkaille erilaisia aktiviteetteja, aina saunomisesta lumikenkäilyyn. Järjestimme lasten syntymäpäiväriehoja ruokailuineen ja ohjelmineen. Hoidimme markkinoinnin ja asiakkaiden hankkimisen itse. 

(Vasen) Kuva NY-yrityksen alkuvaiheilta, kun mietimme Google-kalenterin hyötyjä. (Oikea) Kuva unelmakoulustamme. Teimme tämän tiimivalmentajamme Jarnon kanssa. Tämä konsepti auttoi meitä luomaan sellaisen NY-loppuvuoden kuin halusimme. Meillä oli mm viisariton kello ja oma toimistorakennus missä yrityksemme pyöri.

Yritysvuosi oli kokonaisuudessaan uuvuttava, koska itsellä suurin oppiminen tapahtui silloin. Silloin vasta tavallaan ymmärsin kunnolla, mistä tällä alalla on kyse. Kehityin luonto-ohjaajana huikeasti, ja opin todella paljon uusia asioita. Vaikka olin suurimman osan vuodesta aika passiivinen, lopulta "sytyin" ja lähdin messiin vetämään keikkoja. Suoritin NY-vuoden aikana kaksi näyttöä, joista repäisin kolmosen. Ei huono siis. Näin jälkeen päin toivon, että olisin "syttynyt" aiemmin ja että minusta olisi ollut enemmän hyötyä yrityksessämme.

(Ylinnä) Yrityksemme oli mukana Taitaja-kisoissa Lahdessa 2014, jossa pyörittelmille nokipannukahvilaa. Jarnon ottama kuva. 

(Vasen) Myimme kahvilassa lettuja, kahvia, hodareita ja muita virvokkeita. Hannan ottama kuva. Mun spesiaalialaa on lettujen paisto ja niiden lennättäminen. Lennättäminen onnistuu välillä vähän vaihtelevasti.

Opintojen ohella pääsimme myös messuilemaan. Olin mukana erämessuilla, jossa markkinoimme oppilaitostamme. (Vasemmalla) Kuvassa kalapuolen opiskelija Kari kuivamelomassa. Messuilla oli todella hauskaa, ja olimme siellä hyvällä porukalla.

Nyt kolmantena vuonna täydennetään atto-opintoja, eli äidinkieltä, matikkaa yms, ja suoritetaan puuttuvia ammattiosaamisen näyttöjä. Myös opinnäytetyön pohtiminen on väsääminen on ajankohtaista. En ole vielä ihan varma siitä, mikä on oman opinnenäytetyöni aihe, mutta eiköhän sekin tässä selkiydy. Alla vähän lisää kuvia vuosien varrelta.

(Vasen) Monella keikalla loimuteltiin lohta asiakkaille. Se vain on niin hyvää. (Oikea) Kuva talvivaellukselta. Oltiin matkalla takaisin koululle, ja viimeinen tauko menossa. Sää oli mahtava, aurinko paistoi ja oli vain pari astetta pakkasta. Tosin hiihtäessä tuli vähän kuuma.

(Yllä) Puun pilkkomista talvivaelluksella Kelventeellä. Oli suhteellisen vähän pakkasta, mutta voimakas tuuli tehosti pakkasen purevuutta. Ei paljoa voinut seisoskella tumpit suorina, tai tuli kylmä.   

(Vasen) Eräänä päivänä mentiin koulun rantaan, ja valmistettiin teetä luonnon antimista. Katajan neulasista saa muuten aika hyvän teen.

Kokonaisuudessaan opiskelu tällä alalla on ollut ihan huippua. Jos olet kiinnostunut luonto-ja ympäristöalasta, tsekkaa koulumme blogi!

http://luontojakala.blogspot.fi

Työssäoppijana kissa- ja koirahoitolassa

Hei ihmiset,

nyt kertoilen teille vähän opiskelustani. Tosiaan, opiskelen Koulutuskeskus Salpauksessa luonnonvara-alalla luonto-ohjaajaksi. Nyt kolmatta ja viimeistä vuotta. 

Suoritan yhtä tutkinnonosaa koulumme kissa- ja koirahoitola Tassulassa. Vaikka opiskelenkin luonto-ohjaajaksi, nappasin maatalousalan perustutkinnosta tutkinnonosan, jossa pääpainoitteisesti keskitytään koiriin. Suoritan 25 työpäivää hoitolassa, jonka jälkeen lähden Lappiin työssäoppimaan huskysafari yritykseen 25 työpäiväksi. Lapin työssäoppimisesta tulee vielä erillinen postaus - taikka pari :)

Hoitolassa hoidan hoitoon tuotuja koiria ja kissoja. Koiria lenkitetään neljä kertaa päivässä, siistitään häkkejä, seurustellaan ja leikitään niiden kanssa, ruokitaan ja tehdään siivoushommia. Hoitolassa on myös aina välillä kissoja, mutta selkeästi vähemmän kuin koiria. Työtehtäviini kuuluu myös hoitolan puhelimeen vastailua, asikkaiden vastaanottamista, siivoilua ja sen sellaista.

Joskus pääsen seikkailemaan jyrsijä- ja matelijapuolelle. Jyrskäpuolella käsitellään marsuja, kaneja, hamstereita, deguja, chinchilloja ja gerbiilejä. Tehtäviäni ovat lähinnä siivous, ruokkiminen ja vesien huolehtiminen. Joskus sitä voi paijata söpöjä palluroita.

Eksopuolella taas on eksoottisia eläimiä, kuten käärmeitä, lintuja, sammakoita, kaloja, kilpikonnia, iguaani jne.. Tähän mennessä olen päässyt tekemään eksopuolella yksinkertaisia hommeleita, kuten siivousta ja terraarioiden lämpötilojen mittausta. Henkilökohtaisesti minua ei niinkään kiinnosta eksoottiset lemmikit, mutta niitä on kiva katsella. 

Hän joka viheltää perään.

Nämä siivekkäät kaverit olivat kivoja, eivätkä ne kakanneet päälleni.

Miksi olen hakeutunut koirahoitolaan työssäoppimaan? 

Yksinkertainen vastaus, luonto-ohjaajan tutkinnossa ei ollut enää mitään minua kiinnostavia tutkinnonosia. Sovellettiin opettajani Jarnon kanssa, ja kysyttiin mahdollisuutta suorittaa eläintenhoitajien tutkinnonosan. Asia onnistui, ja niin aloitin työssäoppimisen hoitolassa. Pidän koirista, ja luontomatkailualalla minua kiinnostaa huskysafarit.

Plussat ja miinukset

Plussat: Saan käsitellä koiria, ja tutustua siihen millaista on pyörittää hoitolabisnestä. 


Miinukset: Peukaloiden pyöritys. Hoitoviikolla Tassulassa on myös alan omia opiskelijoita, ja välillä hoitolassa ei ole tekemistä kun työntekijöitä on monta. Etenkin joulun alla ihmiset sijoittavat rahansa joululahjoihin jne, eikä välttämättä rahaa jää tuoda koiraa hoitoon. Usein istun tauolla vaanimassa koska pyykkikone sammuu ja koska kuivausrummun voisi täyttää. Ja koska hoitolassa on omat aikataulunsa mitä noudatetaan tarkasti, en voi hoitaa kaikkia päivän hommia tuosta noin vain pois. Voi olla, että istun aloillani kaksi tuntia, ennen kuin voin lähteä lenkille koirien kanssa.

Ja joskus taas talo on täynnä koiria, eikä muuta ehdikään kuin juosta lenkillä.

Enkä myöskään opi oikein mitään uutta. Hoitolan rutiinit oppii aika nopeasti, ja työni on pääosin siivousta ja koirien lenkittämistä. Että jos oppimisen kannalta miettii, työssäoppimisjakso ei ole kaikkein hyödyllisin. Ainakaan kun se on niin pitkä. Hyödyllisempää olisi siirtää osa hoitolan työpäivistä huskysafarityössäoppimiseen, koska haluaisin oikeasti olla siellä ja oppia uusia asioita joita tahdon oppia. Mutta niin ei voi tehdä jostain syystä.

Eräänä päivänä siivottiin käärmeiden terraario. Käärmeet siirrettiin pienempiin laatikoihin, joisse ne ruokittiin ja sen jälkeen punnittiin. Itse en kyllä ollut käsittelemässä käärmeitä, onneksi. Kuvasin vain (:

Kokonaisuudessaan TOP-jakso hoitolassa on ihan kivaa. Onhan siihen tottuminen, kun eläintenhoitajilla ja luonto-ohjaajilla on "kulttuurieroja". Mutta ehdottoman hyvä juttu, että voidaan soveltaa ja suorittaa toisen alan tutkinnonsosia ja "luoda" siltoja eri alojen välille (:

Myöhemmin tulossa postaus luonto-ohjaajan opinnoista. Siihen asti, näkkyillään!